11 syyskuuta 2012

Tuskien remonttitie

Pääsin vihdoin ompelemaan uuteen työhuoneeseeni. Edellisen vaatteen valmistuksesta on kulunut jo yli vuosi. Kyllä ehtii mennä elämä sekaisin siinä ajassa! Käsityöläisen pakottava luomistarve on tällävälin tyydytetty erilaisilla remontoinnin asteilla. Purkaminen on aina hauskinta. Sitä seuraavat kurjat välivaiheet, kunnes pääsee tekemään lopullisen pinnan tilaan. Laitan kuvia sitä mukaa, kun kukin tila on viimeistelty. Tässä väliin kuitenkin pieni kauhukuva miltä näyttää ilman vaatehuonetta. Jättimäinen reikä entisen varaston tilalla.
Työhuoneesta voisi yhdellä askeleella päästä pikaisestikin eteiseen.
Asiakkaitten tai vieraitten ei ole tarkoitus käydä työhuoneessani sekasotkun keskellä. Jokatapauksessa talon omistajaa ajatellen laitoin idioottiestoksi raskaat huonekalut vapaan pudotuksen eteen. Tunnelma on mukavan avara ja lämpö pääsee kiertämään talossa.
Pakollinen kaikkien työhön liittyvien tavaroitten läpikäynti vie kauan. Perustin toiminimeni joulukuussa 2007. Tässä on maailman paras vinkki ompelua harrastaville. Teen kaavani kaavapaperista, otan vessapaperin pahvihylsyn ja kirjoitan siihen mistä on kysymys. Kaavan voi rullata talteen ilman sekoittumista tai rikkoutumista. Toimii myös esim. leivinpaperilla tai kertakäyttölakanalla.
Asiakkaille muotoiltuja erikoiskaavoja oli paljon, joten siivosin rankalla kädellä puolet roskiin ja loput säästöön sopivaan laatikkoon. Tämä pahvilaatikko on sellainen, jonka sisällä saa ostaa kolmen pahvilaatikon sarjan. Ei mitään hukkaan...

1 kommentti:

  1. Näppärä keino säilöä kaavoja tuokin! :) Mie teen kuosittelut liimaamalla kaavat sellaiselle ohuehkolle pahville, ja piirrän varsinaiset kaavat siitä läpi. Sitten pahvi rullalle, teipin pätkällä taikka nauhalla kiinni, ja kaavoista tiedot pahvin reunaan. :) Kopioidut kaavat miulla on kansioissa taiteltuina muovitaskuissa, joiden yläreunassa on myös lappu, jossa kerrotaan koot, tai sitten työtasokuva A4-koossa. :)

    VastaaPoista